Tasauspyörästön tehtävä on lukita vetopyörien pyörintänopeus niin, että ne pyörivät samaa tahtia (tästä syystä nimi “tasaus”). Tasauspyörästön lukkoja on saatavilla monissa ajoneuvoissa, varsinkin maastoajoneuvoissa, kuorma-autoissa, lava-autoissa ja kilpa-autoissa sekä joissain henkilöautoissa. Ehkä kaikista kätevämpiä ne ovat kilpa-autoissa ja maastoajoneuvoissa, joiden vakiovarusteluun ne kuuluvat.
Tässä artikkelissa kerromme miten tasauspyörästö toimii, minkälaisia tasauspyörästön lukkoja on olemassa ja mistä voi tunnistaa vian tasauspyörästössä.
Tasauspyörästön toiminta ja tyypit
Tasauspyörästöllä tarkoitetaan ajoneuvojen voimansiirron osaa, jonka avulla vääntömomentti siirtyy moottorista pyörille samassa suhteessa. Pyörille siirtyy tavallisesti saman verran vääntöä, vaikka ne pyörisivät eri nopeudella esimerkiksi kaarrettaessa.
Tavallisessa ajossa voikin käydä niin, että yksi rengas menettää kitkaansa esimerkiksi kaarteessa, kuopassa tai liukkaalla tai löysällä pinnalla (esim. jäällä, hiekalla, mudassa) ajettaessa. Tämä johtaa siihen, että samalla akselilla olevan toisen pyörän vääntömomentti vähenee. Lopputuloksena pyörä voi alkaa sutia ja auto voi alkaa pyöriä tai liukua tai juuttua paikoilleen. Kun tasauspyörästö kuitenkin lukitaan, kaikki saman akselin pyörät tasataan pyörimään samaan tahtiin, minkä ansiosta vääntömomenttia ei menetetä ja pito säilyy.
On olemassa erilaisia tasauspyörästöjä:
iAvoin tasauspyörästö. Tavanomaisin tasauspyörästön tyyppi, jollainen löytyy lähes jokaisesta ajoneuvosta.
Edut: Pyörät voivat pyöriä täysin eri tahtia, mikä parantaa kaarrettavuutta. Kuluttaa vähemmän energiaa ja on edullinen (vakiovaruste).
Haitat: Tässä pyörästössä ei ole lukkoa, joten se voi alkaa sutia liukkaalla pinnalla, jolloin hallittavuus ja pito pahimmassa tapauksessa menetetään täysin.
iLukittava tasauspyörästö. Näitä kutsutaan joskus myös lyhenteellä LSD (engl. limited slip differential, suom. rajoitetun luiston tasauspyörästö). Näissä on tasauspyörästön lukoksi kutsuttu mekanismi, joilla akselit saadaan lukittua samalle pyörintänopeudelle. Lukko voi olla automaattinen tai manuaalinen.
Edut: Sallii momentin suuntaamisen tietylle renkaalle, jolloin pito liukkaalla pinnalla paranee. Tehokas ja yksinkertainen toimintaperiaate.
Haitat: Ei salli minkäänlaisia eroja saman akselin pyörien nopeuksissa, mikä lisää renkaiden kulumaa.
iItselukittuva tasauspyörästö. Tällainen tasauspyörästö lukittuu itse joko pyörien nopeuden tai vääntömomentin eron seurauksena. Tällaisen tasauspyörästön lukko voi perustua esimerkiksi monilevykytkimien, torsen-pyörästön kierukkavaihteeseen tai nestekytkimen mekanismiin. Edut ja haitat riippuvat hyvin paljon itselukittuvan tasauspyörästön tyypistä.
Edut: Voi sallia pyörien pyörimisen eri tahtia, mikä vähentää renkaiden kulumaa täysin lukittavaan tasauspyörästöön verrattuna. Sallii kuitenkin vääntömomentin tehokkaan siirtämisen sille pyörälle, joka säilyttää pitonsa.
Haitat: Mahdollisesti vähäisempi tehokkuus.
Millaisia tasauspyörästön lukkoja on olemassa?
On olemassa erilaisia tasauspyörästön lukkoja, jotka sopivat erityisen hyvin johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Ensinnäkin lukot voidaan jakaa automaattisiin ja manuaalisiin lukkoihin. Lukko voi havaita muutokset ja erot pyörien nopeudessa tai vääntömomenteissa joko pneumaattisesti (paineilman avulla – esim. ARB-paineilmalukko), sähköisesti kaapelin avulla (esim. OX-locker-sähkölukko) tai sähkömagneetin tai solenoidin avulla.
Muun muassa tällaisia tasauspyörästön lukkoja on olemassa:
iTasauspyörästön kitkalukko. Kitkalukko on yleisin henkilöautoista löytyvä tasauspyörästön lukko. Se voi päällä jatkuvastikin, mikäli se sallii pyörien pyörivän hieman eri tahtia. Kaartaminen kitkalukko kytkettynä voi kuitenkin olla raskasta.
iElektroninen tasauspyörästön lukko (käytössä myös lyhenteet EDS ja eLSD). Elektroninen ohjausjärjestelmä havaitsee kaapelin, sähkömagneetin tai solenoidin avulla muutokset pyörien nopeudessa tai vääntömomenteissa ja suuntaa lisää vääntömomenttia sille renkaalle, jonka pito on parempi. Sähköisiä tasauspyörästön lukkoja löytyy muun muassa katumaastureista ja monista Nissanin, Toyotan ja Fordin hyötyajoneuvoista.
iTorsen-lukko. Näitä mekaanisia välineitä on saatavilla maastoajoneuvoihin, joissa on Torsen-tasauspyörästö. Torsen-lukon saa päälle kytkimestä ja sen ansiosta molemmat pyörät pyörivät samaa tahtia. Se ei siis tasaa vääntömomentteja tai kohdista niitä tiettyyn pyörään, vaan säilyttää saman vääntömomentin pyörissä joka tilanteessa. Näitä löytyy varsinkin nelivetoisista autoista.
iViskolukko. Viskokytkin jakaa voimaa etu- ja taka-akselien tasauspyörästössä ja käytännössä sen avulla ajoneuvon voi muuttaa nelivetoiseksi. Viskolukon toiminta perustuu siihen, että sen sisällä oleva, kytkinlamellien nopeuserosta johtuen lämpenevä neste toimii voiman välittäjäaineena. Se painaa viskolevyjä yhteen, mikä vähentää eroa pyörien nopeudessa. Viskolukon lukitusvoima on kuitenkin melko vähäinen ja viskokytkimen toiminta saattaa olla hidasta ja epätasaista. Viskokytkimiä ja -lukkoja löytyy varsinkin nelivetoisista ajoneuvoista.
iSpooli. Spooli ei ole tavanomainen tasauspyörästön lukko, sillä se on itse asiassa metallinen väline, joka korvaa tasauspyörästön kokonaan. Se on tehokas vaihtoehto, sillä se säilyttää pyörien pidon ja linjan aina. Spoolit ovat myös edullisia. Ne ovat kuitenkin myös joustamattomia ja kovaäänisiä, minkä takia niitä käytetään lähinnä kisa-autoissa.
Tasauspyörästön vikoja
Tasauspyörästö ei yleensä ole kovin vika-altis moniin muihin ajoneuvon osiin verrattuna. Usein sen vioittumisen syyt ovat myös vältettävissä. Tasauspyörästöä voivat rasittaa jatkuva ajaminen liian kovaa tai toistuva toisen ajoneuvon hinaaminen. Jos autolla ajetaan paljon epätasaisilla pinnoilla niin, että jokin renkaista liukuu, sutii tai on ilmassa, tämä voi myös vaurioittaa tasauspyörästöä.
Tasauspyörästön viat voivat oireilla niin sanottujen yleisoireiden kautta, joten kokeneemmankin kuljettajan voi olla vaikeaa paikantaa vika juuri tasauspyörästöön. Koska tasauspyörästö kuitenkin on erittäin merkittävässä roolissa ajoneuvon hallittavuuden ja ohjattavuuden osalta, ensimmäiset oireet huomaa usein juuri heikentyneistä ohjausliikkeistä. Toisaalta öljyt saattavat loppua nopeasti, tasauspyörästö saattaa kolista, sahata tai ulvoa (Huom! Tavallisesti tasauspyörästön toiminnan tulisi olla hiljaista), renkaat saattavat kulua epätasaisesti tai tavallista enemmän ja ajoneuvo voi täristä. Muihin mahdollisiin oireisiin kuuluvat muun muassa kannatin- ja pyöränlaakerien ja nivelakselien tavallista suurempi kuluma sekä jakovaihteiston kuluminen.
Ajoneuvo kannattaa viedä asiantuntevalle autohuoltamolle tutkittavaksi, jos joitain mainituista oireista esiintyy. On tärkeää paikantaa vian syy, vaikka se ei olisikaan tasauspyörästössä. Tasauspyörästön asennus, säätö ja korjaus kannattaa jättää asiantuntijalle, jollet itse osaa korjata tasauspyörästöä.
i Tasauspyörästön tehtävä on säilyttää molemmilla pyörillä sama pyörintänopeus. Tämä kuitenkin voi aiheuttaa liukua ja sutimista silloin, kun toinen pyöristä on liukkaalla pinnalla, jolloin tasauspyörästön lukosta on apua.
i Tasauspyörästön lukko kohdistaa voimakkaamman vääntömomentin renkaalle, joka säilyttää pitonsa. Näin ajoneuvon hallittavuus säilyy.
i On olemassa erilaisia automaattisia ja manuaalisia tasauspyörästön lukkoja. Ne soveltuvat erilaisiin ajoneuvoihin mutta ovat kaikista käytännöllisimpiä varsinkin kilpa- ja maastoautoissa.
AUTODOC-verkkokaupasta löydät laadukkaat osat hyvään hintaan erilaisiin ajoneuvoihin. Neuvomme mielellämme asiakkaitamme valitsemaan juuri heidän autoihinsa sopivat osat. Tervetuloa tutustumaan!
Den
Hymyilevä teknikko, jolla on paljon kokemusta AUTODOC-ohjevideoiden pääesiintyjänä;
Aina suojalasit päässään;
Kilpailee BMW X5 E53 -autollaan;
Haaveilee saavansa Gold Play Buttonin 1 000 000 tilaajasta YouTubessa.
Profiilisi on sinun henkilökohtainen assistenttisi
Se voi seurata kuluja, pitää lokia ja vaihtoaikataulua sekä tallentaa korjausoppaita, muistiinpanoja ja asiakirjoja
Kommentoi