Virranjakaja: Toimintaperiaate, tyypit ja viat

Virranjakaja: Toimintaperiaate, tyypit ja viat

Virranjakajaa tarvitaan ajoneuvon sytytysjärjestelmän ajoituksen säätämiseen. Sytytyksen sopiva ajoitus on ratkaisevassa asemassa moottorin hyvän suorituskyvyn kannalta, joten virranjakaja on monessa autossa eittämättä yksi sytytyksen tärkeimmistä komponenteista. Perinteinen virranjakajan tyyppi on kuitenkin harvinaistunut.

Tässä artikkelissa kerromme virranjakajan toimintaperiaatteesta ja siitä, millaisia virranjakajien tyyppejä on olemassa. Esittelemme myös virranjakajien yleisimpiä vikoja ja kerromme, kuinka tarkistat ja vaihdat virranjakajan.

Auton virranjakajan toimintaperiaate

Auton virranjakajan toimintaperiaate

Virranjakaja on ajoneuvon sytytysjärjestelmän osa. Sen tehtävä on säädellä jokaisen sylinterin kipinän ajoitusta ja näin varmistaa, että sytytyspuolasta tuleva suurjännite saavuttaa oikean sylinterin oikea-aikaisesti.

Virranjakajan osat ovat kansi ja virranjakajan pyörijä, joka on eräänlainen roottori.

 Perinteinen virranjakaja toimii seuraavasti: 
  1. Akseli ohjaa sytytysjärjestelmän katkojaa toimimaan samassa tahdissa moottorin kanssa.
  2. Sytytyspuolan ensiöpiiriltä syötetään tasajännitettä.
  3. Pyörijän pää pyörii kohdaten kannen sisällä olevia katkojan kärkiä, joita on yksi jokaista sylinteriä kohden.
  4. Jokaisen kärjen kohdalla pyörijän pään ja kärjen välille syntyy suurjännitekaaria. Erityinen kondensaattori estää liiallisen kipinöinnin.
  5. Kaaret lähettävät sähköpulssin kunkin sylinterin sytytystulpalle vuorollaan, oikean sytytysjärjestyksen mukaisesti. Ensiöpiirin virtapiiri katkeaa ja syntyy suurjännite.
  6. Sytytystulpalla muodostuu kipinä, joka sytyttää ilma-polttoaineseoksen. Polttoprosessi käynnistyy.

Aiemmin virranjakajat olivat pääasiassa mekaanisia, mutta nykyautoissa niitä ohjaa moottorinohjausyksikkö. Tosin virranjakajat ovat ylipäätään entistä harvinaisempia; monissa ajoneuvoissa sylintereillä on omat puolat. Tällaisissa järjestelmissä moottorinohjausyksikön on helpompi säädellä kuinkin sylinterin sytytystä erikseen. Lisäksi nykyään yleisiä ovat järjestelmät, joissa katkojan kärkiä ei ole, vaan niiden sijaan ajoittamiseen käytetään asentoanturia ja erillisiä yksiköitä. Lisätietoa erilaisista virranjakajista voit lukea alta.

Virranjakajien tyypit

Ajoneuvon sytytysjärjestelmiä on neljää tyyppiä, ja vain yhteen näistä kuuluu virranjakaja. Nykyautoihin virranjakajia asennetaan entistä harvemmin kahden muun tyypin yleistyessä.

 Sytytysjärjestelmien neljä tyyppiä olemme listanneet alle. 
  • Virranjakajalla. Tämä on perinteinen tyyppi, joka toimii yllä kuvaillulla tavalla.
  • Elektroninen sytytysjärjestelmä. Tällaiset alkoivat yleistyä 1970-luvulla. Niihin kuuluu ohjausyksikkö, joka säätelee sytytyspuolan jännitettä. Tämä järjestelmä oli ensimmäinen kärjetön virranjakaja. Erityinen transistori määrittelee ohjausyksikön tietojen perusteella, milloin puolalle syötetään jännitettä ja milloin ei. Jännite muodostaa puolan sisään magneettikentän.
  • Ilman virranjakajaa. Sytytysjärjestelmässä, jossa virranjakajaa ei ole, sytytyksen ajoitus määritellään kahden akselin (kampi- ja nokka-akseli) asentoa seuraavan asentoanturin ja ajoneuvon tietokoneen avulla. Tieto akselin asennoista välitetään tietokoneelle sopivan sytytyksen ajoituksen säätämiseksi. Tällaisissa yksiköissä yksi puola vastaa kipinän luomisesta kahdelle sylinterille kerrallaan.
  • Puola sytytystulpalla. Tällaisissa järjestelmissä jokaisella sylinterillä on oma sytytyspuolansa, mikä antaa optimaaliset mahdollisuudet mahdollisimman tarkkaan sytytyksen ajoituksen säätöön. Siinä ei tarvita sytytyspuolien johtoja, mikä auttaa vähentämään jännitehäviötä.

Virranjakajan oireet ja viat

Vaikka useimmissa nykyautoissa ei ole virranjakajaa, vanhemmista autoista näitä luonnollisesti yhä löytyy. Vanhemman auton omistajan onkin syytä oppia tunnistamaan autonsa virranjakajan oireet ja viat. Jos esimerkiksi virranjakajan kansi on rikki, oireet voivat pahentua, jos niihin ei puututa ajoissa.

 Yleisiin toimintahäiriöihin ja oireisiin kuuluvat muun muassa seuraavat. 
  • ! Sytytyshäiriöt ja nakutus. Nämä ovat sytytysjärjestelmän ongelmiin viittaavia yleisoireita, jotka voivat johtua viallisen virranjakajan lisäksi myös viallisista sytytyspuolista tai -paloista, mutta myös akusta ja laturista. Kannattaa joka tapauksessa tarkistaa virranjakajan kansi ja pyörijä.
  • ! Moottorin merkkivalon syttyminen. Tämäkin on yleisoire. Virranjakajan toimintahäiriö voi hyvin saada merkkivalon syttymään kojetaululla. Tällöin kannattaa viedä auto korjaamolle tai käyttää vikakoodinlukijaa, jotta voidaan selvittää, miksi merkkivalo on syttynyt.
    Virranjakajan oireet ja viat: moottorin merkkivalon syttyminen
  • ! Auton käynnistysongelmat. Jos vika on virranjakajassa, todennäköisesti sytytystulpille ei saada syntymään ilma-polttoaineseoksen sytyttämiseen vaadittavaa kipinää. Auto voi myös käynnistyä, mutta sammua heti perään. Tällaisia käynnistysongelmia voi ilmetä varsinkin kylmällä säällä. Toimintahäiriön seurauksena äkillinen kuumuus voi hajottaa kylmän virranjakajan kannen. Viileällä säällä onkin suositeltavaa säilyttää virranjakajalla varustettuja autoja lämmitetyssä autotallissa.
  • ! Epätavalliset äänet. Viallisesta virranjakajasta voi kuulua korkeaa vinkuvaa ääntä. Ääntä voi aiheuttaa osan likaantuminen; usein virranjakajan kannelle voi kertyä likaa, joka saa virtaavan ilman vinkumaan. Muita mahdollisia ääniä ovat naputus tai sihinä.
  • ! Heiluminen ja tärinä. Nämä ovat tyypillisiä viallisen virranjakajan oireita. Tärinää tuntuu koko ajoneuvossa auton ollessa käynnissä tai tyhjäkäynnillä. Syypää on usein viallinen virranjakajan kansi.
  • ! Auton yllättävä sammuminen. Tämä johtuu yleensä siitä, että sytytystulpille ei syötetä riittävää jännitettä, joten polttoprosessi katkeaa.

Jos havaitset virranjakajalla varustetussa autossasi tällaisia oireita, hankkiudu toimintahäiriöistä eroon mahdollisimman nopeasti joko itse tai viemällä auto asiantuntevalle korjaamolle. Näin vältät laajemmat vauriot sytytysjärjestelmässä ja minimoit riskin tien päälle jäämisestä.

Virranjakajan tarkastaminen

Olet nyt havainnut autosi sytytysjärjestelmässä ongelmia. On järkevää pyrkiä tarkistamaan, mistä ongelmat johtuvat.

 Alta voi lukea muutamia vinkkejä, joiden avulla tarkistat autosi virranjakajan. 
  • i Tarkista virranjakajan kansi. Kansi kannattaa aina tarkistaa ensin, sillä se voi hyvinkin olla ongelmien alkulähde. Tarkista kansi ensin silmämääräisesti; näetkö likaa, halkeamia, ruostetta tai hiilikarstaa? Tarkista myös pyörijä samojen vaivojen varalta. Tällaiset haittatekijät voivat vaikeuttaa kipinän muodostumista.
  • i Tarkista suurjännitekaarien syntyminen. Kun sytytys on kytketty päälle, suurjännitekaarten tarkistamiseen voidaan käyttää tavallista ruuvimeisseliä. Aloita irrottamalla sytytystulpan kytkentä ja aseta sen sijaan ruuvimeisselin metalliosa sytytysjohdon metallia vasten ja ruuvimeisseli lähelle virranjakajan elektrodia niin, että se ei kuitenkaan koske elektrodiin. Pyydä apulaista katsomaan sopivan etäisyyden päästä, muodostuuko suurjännitekaarta. Tarkista jokainen johto erikseen ja vaihda johdot, jotka ovat vialliset. Huomio! Ole varovainen tätä toimenpidettä tehdessäsi ja älä ryhdy siihen, jos et ole varma siitä, mitä olet tekemässä.
  • i Tarkista kärjet ja kondensaattori. Näkyykö kärjissä rapistumista tai korroosiota tai muita merkkejä kulumisesta? Entä onko kondensaattorin johto kunnossa? Jälkimmäinen kannattaa tarkistaa yleismittarin avulla.

Virranjakajan vaihto

Virranjakajan vaihto

Jos olet havainnut virranjakajassa vikaa, haluat varmasti vaihtaa sen. Voit tehdä tämän itse tai teettää toimenpiteen asiantuntevalla korjaamolla. Yleiset vaihdon vaiheet kerrotaan alla, mutta tarkista aina tarkka toimenpide autosi korjausoppaasta.

Huomio! Käytä asianmukaisia suojavarusteita. Kytke sytytys pois ja odota hetki ennen töiden aloittamista.

  1. Tarkista ja merkitse kampiakselin hihnapyörän yläkuolokohta.
  2. Poista vanha virranjakaja irrottamalla sen kiinnikkeet ruuvimeisselillä. Varmista, että uusi virranjakaja vastaa ominaisuuksiltaan ja mitoiltaan vanhaa.
  3. Käytä sytytystulpan kärkivälin säätötyökalua säätääksesi kipinävälin ja suurjännitekaaren välin sopivaksi.
  4. Asenna uusi virranjakaja samaan paikkaan, jossa vanha oli. Varmista kuitenkin ensin, että paikka on puhdas ja puhdista se tarvittaessa. Varmista, että se koskee nokka-akselia ja öljypumpun akselia sopivassa asennossa. Käytä asennon säätämiseen apunasi aiemmin tekemääsi yläkuolokohdan merkintää.
  5. Kun virranjakaja on vaihdettu, kiinnitä se tukevasti paikoilleen, vaihda sen kansi ja käynnistä moottori. Tarkista, että vaihto onnistui; uudesta osasta ei tulisi kuulua epätavallisia ääniä ja moottorin tulisi käynnistyä sulavasti. Jos ongelmia esiintyy edelleen, vaihto ei ehkä onnistunut tai ongelmat johtuvat jostain muusta tekijästä.

Huomioithan, että saatat joutua vaihtamaan muitakin sytytysjärjestelmän osia, kuten johtoja. Jos epäröit taitojasi, teetä virranjakajan vaihto korjaamolla. Tämä maksaa yleensä noin 50–300 euroa autosta, osasta ja korjaamosta riippuen. Voit säästää tuomalla korjaamolle oman, AUTODOCilta ostamasi virranjakajan.

Yhteenveto

  • i Autoissa voi olla erityyppisiä virranjakajia. Perinteinen tyyppi on harvinaistumassa.
  • i Virranjakajan oireet ovat muun muassa sytytyshäiriöt, moottorin hankala käynnistys, epätavalliset äänet ja tärinä. Jos oireita esiintyy, tarkista, onko virranjakajan pyörijä kulunut, onko virranjakajan kansi rikki ja onko sytytysjärjestelmässä muita vikoja.
  • i Laadukkaat sytytysjärjestelmän osat ostat helposti, nopeasti ja edullisesti AUTODOC-verkkokaupasta. Muista tilata myös uutiskirjeemme ja hyödynnä houkuttelevat tarjouksemme!
Profiilisi on sinun henkilökohtainen assistenttisi

Se voi seurata kuluja, pitää lokia ja vaihtoaikataulua sekä tallentaa korjausoppaita, muistiinpanoja ja asiakirjoja